Kotipaahdettu Brown Malt

Mallasta paahdettuna, ei sekoitettuna.

Olutreseptikirjani haluaa käyttää muutamaankin reseptiin tuotetta nimeltä "brown malt", jota ei ainakaan tällä nimellä ollut saatavilla Brewcatilta silloin joskus kun katsoin ja asiaa pohdiskelin. Vaihtoehdoksi jäi siis käyttää korvaavaa tuotetta, tilata muualta tai tehdä omat paahdetut maltaat. Lukija varmasti arvaa minkä vaihtoehdon valitsin.

Koska tätä temppua ei kannata yrittää kotona rouhitulla maltaalla, ostin 100 g perus pale ale -mallasta jyvänä ja lähdin sillä koettamaan. Pitäisi olla juuri sopiva koko tulevaan portterireseptiin. Määrä oli niin pieni että totesin uunipellin olevan ylisurma ja kaadoin maltaat piirakkavuokaan. Ohjelämpötilat ja ajat otin John Palmerin erinomaisesta (internetissäkin julkaistusta) kirjasta How to Brew. Niitä voinee virittää sitten haluamaansa suuntaan tulevaisuudessa jos kiinnostaa. Minullahan ei ollut mitään käsitystä siitä kuinka tummaa tästä kamasta pitäisi tulla.

Paikoillanne, valmiit, paahda!

Ei siis muuta kuin tuotteet uuniin, mittari näyttämään 175 astetta (uunin oma termostaatti heitteli lämpöä jossain 165-185 paikkeilla) ja ajastin 60 minuuttiin. Aina vartin välein nostin pannun ulos ja sekoittelin jyväsiä vähäsen että tuli parempi mieli. Nämä nimittäin alkoivat tuoksua heti parissa minuutissa tosi voimakkaasti ja oli sellainen olo että ne ressukat kärähtää sinne. No tunnin jälkeen sitä mietityttää ennemminkin että jäivätköhän vaaleiksi.

Ohjeet myöskin sanovat että paahdettujen maltaiden kannattaa antaa viettää aikaa paperipussissa tai avonaisessa muovipussissa viikon pari ennen käyttöä, joten tein tämän hyvissä ajoin ennen kuin portteria on tarkoitus ruveta keittelemään.

Tässäpä kuitenkin pienenpieni pictoriaali sikäli mikäli kuvat puhuvat enemmän kuin sanat.

Raaka-aineet ja virvokkeet.

Paahtamaton pale ale mallas.

15 minuutin jälkeen.

30 minuutin jälkeen.

45 minuutin jälkeen.

60 minuutin jälkeen. Liekö liian vaaleaa?

Valmis varastoon.

Palataan asiaan portterin merkeissä.